Mikähän siinä on, että nyt kun asuu ulkomailla ja tulee käymään Suomeen, pitää ostaa kotiin viemisiksi kaikkea "suomalaista"? Tyyliin Marimekon paitoja, Finnlaysonin kankaita, jne... Suomessa asuessa en semmoisia ostanut juuri  koskaan, sillä kyseiset yritykset ovat hinnoitelleet itsensä minun normaalibudjettini ulkopuolelle. Nyt astelen kassalle ilmeenkään värähtämättä.

Oliskohan niin, että mun olis tehnyt mieli nyt ostamiani tavaroita ennen ulkosuomalaisaikaakin, mutta nyt vasta annan itselleni luvan ostaa ne. Jos nimittäin niitä haluan, nyt on "ainut" mahdollisuus ostaa kun niitä ei kerran Bahrainista saa.

Omaatuntoani rauhoittaakseni sanon itselleni, että olen sentään pysynyt ostoksissani kohtuuden rajoissa. Olen ostanut vain vähän jotain, ja kaikki käyttökelpoista ja kestävää (tai näin ainakin itselleni väitän). Onneksi matkalaukkuun mahtuu vain rajoitettu määrä tavaraa!

Tuliaiset on nyt suurin piirtein hankittu, vain pakollinen ruisleipä-salmiakkisatsi on ostamatta.