Lähi-Idän kuninkaallisia kuolee nyt kuin kärpäsiä.

Syksyllä kuoli Saudi-Arabian kuningas, ja Bahrainissakin surtiin niin, että virastot ja toimistot ja monet kaupat olivat kolme päivää kiinni. Äskettäin kuoli Dubain emiiri matkallaan Australiassa. Nyt ei sentään kauppoja suljettu, mutta kyllä tämäkin tapaus näkyi bahrainilaisissa lehdissä.

Muutama päivä sitten kohtasi suuri suru, Bahrainin kuninkaan 15-vuotias poika kuoli auto-onnettomuudessa. Tarinat onnettomuudesta vaihtelevat, joko poika ajoi itse autoa ja törmäsi tien varrella julisteeseen, jossa oli hänen oman isänsä, eli kunkun, kuva (näitä julisteita on ihan joka paikassa, meidän taloa vastapäätäkin useampi). Tai sitten poika oli matkustajana autossa, joka törmäsi yllättäen kaistaa vaihtaneeseen bussiin. Yhtä kaikki, poika kuoli, ja toissapäivänä oli hautajaiset. Surullista.

Juuri äsken kuulin radiosta, että Kuwaitin kuningas tai emiiri tai jotain on kuollut sairasteltuaan ensin pitkään.

Epidemia?

Näissä tilanteissahan on aina vaarana, että syntyy valtatyhjiö, ja eri ryhmittymät alkavat taistelemaan vallasta. Useassa maassa taitaa tosin olla sen verran vakaa tilanne tällä hetkellä, että kuninkaan kuolema ei aiheuta mitään sen kummempaa kuin että kuninkaan poika, joka useassa tapauksessa on käytännössä vuosia jo johtanut maata, astuu virallisesti remmiin. Näin esimerkiksi Dubaissa. Enemmät poliittiset spekuloinnit jätän viisaammille, itse en näistä juuri mitään tiedä.