Omakotitaloasumisessa on kerrostaloasuntoon verrattuna omat kiemuransa. Kerrostalossa asunnon vuokraan sisältyy kaikki: netti, sähkö, siivous, kaapeli-tv, ihan kaikki. Omakotitalossa, eli "villassa", nämä pitää hommata itse.

Ensin tehdään vuokrasopimus. Meidän tapauksessamme hienolle paperille, jossa komeilee maan ykkösmiehen kuva. Huomioidaan, että vuokra maksetaan aina kolmen kuukauden jaksoissa. Kuukausittainkin voisi maksaa, mutta tämä on maan tapa.

Sähkö- ja vesisopimus tehdään virastossa, alueesta riippuu, missä. Meidän sopimus tehtiin Manaman souqin liepeillä, siellä missä on suuri liikennekaaos ja vähän parkkipaikkoja. Sopimusta ei voi tehdä etukäteen, sillä kun käyt maksamassa 100BD:n pantin ja hoitamassa paperiasiat, sähkö alkaa juosta sinun laskuusi. Siinä olikin murulla miettimistä, miten hoitaa asia, kun todennäköisyys, että on kuun vaihteessa toisella puolella maailmaa, on aika suuri. No, kyllähän minäkin olisin voinut asian hoitaa, mutta ihan niinkun vaan periaatteesta. Asia hoitui ajallaan, vaikkakin ei ilman harmaita hiuksia. Katkaisivat nääs meiltä sähkön päivä sopimuksen teon jälkeen, koska edellinen asukas oli katkaissut oman sopimuksensa vähän jälkijunassa, eivätkä sähkölaitoksella hiffanneet, että uusi asukas oli jo omansa tehnyt. Siinä sitten muru juoksi kirjaimellisesti ympäri Bahrainia, kun viraston eri haarakonttorit eivät voineet hoitaa asiaa keskenään. Onni onnettomuudessa oli, että ei silloin vielä asuttu uudessa kodissa. Olis ollut pimeää ja hikistä ilman sähköä.

Nettiliittymä hoidetaan Batelcon kanssa. Muitakin palveluntarjoajia alkaa pikku hiljaa tippua markkinoille, mutta ne eivät vielä ole kovinkaan käyttökelpoisia, sillä ne käyttävät Batelcon verkkoa, ja ovat tietysti hirmukalliita, koska joutuvat pulittamaan käyttöoikeudesta Batelcolle mukavan summan. Nettiliittymää odotellaan viikko, kaksi, kunnes muutaman muistutuksen jälkeen muistavat kytkeä sen päälle. Nettiliittymän kyljessä on pakko ottaa myös lankapuhelinliittymä, ilman sitä nettiä ei saa. Meilläkin on nyt siis lankapuhelinnumero, jota en kylläkään muista. Lankapuhelimen muru osti halpakaupasta halvalla, mutta se ei vielä toimi, kun siinä oli vääränlainen johto. Saatiin nettikin sekaisin, kun testattiin. Ei testata enää. Ennen siis sitä uutta johtoa.

Sanomalehti käännetään uuteen osoitteeseen. Mutta kun ne eivät muista lukea meilejään, lehti tulee silti melkein viikon vanhaan osoitteeseen. Puhelimitse ei asiaa voi hoitaa, kun ne eivät koskaan vastaa puhelimeen. Niin, ja "meillä ei vastata meileihin, me vaan printataan ne".

Jotta telkkarista näkyisi muutakin kuin lumisadetta, hommataan joku kanavapaketti. Vanhassa kodissa meillä oli Orbit, joka oli ihan paska. Nyt meillä on Showtime, joka ei ole aivan yhtä paska. No okei, on se ihan hyvä. Soittivat vaan jälkikäteen että eiku, sovittiin silloin hinnasta x, mutta nyt se oliskin kuitenkin x+n. Pienen kädenväännön jälkeen palataan kuitenkin siihen alkuperäiseen hintaan x, kun eihän jo tehtyjä kauppoja voi enää alkaa muutella. Asentajat tulevat peräti kolme tuntia etuajassa, ja soittavatkin vielä ennen tuloaan. Ovat ovella odottamassa kun tulen kaupasta.

Jotta liesi toimisi, pitää hankkia kaasua. Tässä onneksi watchman auttaa. Hänen tilaanmansa kaasumiehet tulevat kolkuttelemaan ovelle, rapsuttelevat nurkkia ja löytävät vihdoin liitännät. Tuovat talon nurkalle kaksi valtavaa kaasupulloa ja pyytävät maksun. Tulevat seuraavana päivänä takaisin mukanaan pätkä letkua ja liitin, ja liittävät ne kaksi valtavaa kaasupulloa. Liesi toimii. Sitä seuraavana päivänä tulevat taas koputtelemaan ovelle, ja tuovat kaksi kuittia. Toinen pitää säilyttää, jotta saa takaisin pantin pulloista. Siis sitten kun joskus haluaa muuttaa pois.

Kukaan järkevä ei halua juoda hanasta tulevaa vettä. Joka on sitäpaitsi ihan lämmintä, suikussakaan ei tarvitse käyttää kuumaa vettä ollenkaan, kylmähanasta tulee just sopivaa. Ainakin näin kesällä. Tarvitaan siis pullovettä. Naapurilta urkitaan hyvän vesifirman yhteystiedot, soitetaan sinne. Ostetaan joko vesifirmalta cooleri tai ostetaan itse kaupasta (ostettiin itse kaupasta). Vesifirma toimittaa pullot, ja tuo uusia viikottain niin monta kun antaa tyhjiä takaisin.

Hoidetaan avuliaan naapurin avulla joku siivoamaan asunto. Fiksun oloinen, tehokas nuori nainen Sri Lankasta, minulle, compoundissa ahkerasti vierailleelle, jo tuttu kasvo. Kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan, n. 3euroa tunti. Perussiivous ja samalla terassille vesiastia linnuille (niitä on täällä paljon).

Avaimia saadaan vaan yksi nippu, joten niitä pitää teettää. Al osrassa on kätevä mies, joka tekee avaimia halvalla. Siivoojalle pitää muistaa kans yksi, ja tuleville vieraille. Kaksi avaimista on suht uusia, mutta kotiapulaisen asuinkortteerin avain on ihan antiikkinen. (Kotiapulaisen huone keittiön vieressä, autokatoksen takana, on muuten kuvottavan pieni. Metri kertaa metri? Ei sentään, mutta ei kovin paljon isompi. Kylppäri on täsmälleen yhtä iso, vai isompi? Onneksi meillä ei ole kokoaikaista kotiapulaista eikä tartte asuttaa sinne koppiin ketään.)

Siinä sivussa ovien aukomista ilmastoinnin säätäjille ja lopulta korjaajille, lieden korjaajalle ja luoja ties kenelle muulle. Jokohan sitä pian uskaltaisi poistua kotoa?

Ai niin, henkilökorttiin, eli CPR:n on saatava uusi osoite. Sen voi hoitaa vasta sitten, kun on tullut ensimmäinen sähkölasku. Ilmeisesti sen perusteella todistetaan, että asumme uudessa osoitteessa. (Vuokrasopimus ei sitten käy todisteeksi?)