Pitäisi varmaan useammin sivistää itseään ja irtautua arkirutiineista. Yleensähän sitä tulee kuljettua vaan samoissa paikoissa ja paikallistuntemus ei juuri kasva. Olen kyllä aikaisemminkin käynyt Muharraqin souqissa (eli kauppakujilla), mutta eilen siellä piipahtaessa ehdimme kiertää kujia vähän enemmän kuin aikaisemmin (johtuen varmaan siitä että tällä kertaa en juuttunut heti alkuun kangaskauppoihin).


Mamanan souq on myös ihan kiva ja siellä valikoima on laajempi. Siellä riesana kuitenkin ovat turistikrääsää tyrkyttävät kauppiaat. Sata kertaa voisi toistella että en halua muovista moskeijakelloa enkä mitään muutakaan yhtä hyödyllistä jota siellä yritetään joka nurkalla myydä. Enää en tosin jaksa edes sanoa mitään, kävelen vain ohi. Muharraqin souqissa saa olla ihan rauhassa, kukaan ei tyrkytä mitään. Pikemminkin saatetaan tuijottaa kuin ulkoavaruudesta tullutta muukalaista, mikä ei ole mikään ihme, sillä joka kerta kun olen siellä käynyt seurueemme on ollut ainoa länkkäriporukka. Loistamme siellä mustien ja valkoisten kaapujen keskellä kuin majakat.

Eilisellä reissulla tuli vähän tunkeileva ja ulkopuolinen olo kun käännyimme yhdelle pikkukujalle ja päädyimme keskelle idästä tulleiden siirtotyöläisten asuinpaikkaa. Katetun kujan varrella oli pieniä ruoka- ja hedelmäkauppoja, kahviloita ja muita pikkuliikkeitä, ja itse kujalla kymmenittäin ellei sadoittain intialaisia, pakinstanilaisia ja muualta idästä tulleita miehiä. Tosiaan, ainuttakaan naista ei näkynyt, joten mahdoin minä, valkoinen nainen, olla siellä aika harvinainen näky. Siitäpä se tunkeileva olokin, jotenkin tuli sellainen olo että astui heidän reviirilleen, ainoaan sellaiseen paikkaan jossa he voivat olla omia itsejään ja jossa ei tarvitse kenellekään pokkuroida.

Meininki näytti kyllä aika mukavalta, yhdessä kahvilassa tuijotettiin vapaapainia, kujan varrella pelattiin jotain koronan näköistä peliä tosin ilman keppejä, ja muutenkin vilinää ja vilskettä oli riittämiin. Voi kun harmitti ettei ollut kameraa, vaikka en ihan varma ole siitä olisiko pokka kuitenkaan riittänyt kuvien ottamiseen. Se olisi ollut vielä tunkeilevampaa.

Naisia ei yleensäkään näkynyt muuallakaan jos poistui pääkaduilta, eikä niissäkään naisia ollut kovin montaa. Kadut ja kahvilat kylissä taitavat olla miesten valtakuntaa varsinkin iltaisin. Moskeijan rukouskutsun kajahtaessa alkoi miesten vaellus, mikä näytti vähän kuin muurahaisten jonolta tai murmeleiden (vai mitä otuksia ne on jotka vaeltaa) vaellukselta.