Asuntomme täytti eilen iloinen suomenkielinen puheensorina. Paikalla olleista yhdeksästä henkilöstä kolme oli lapsia. Vaikka aikuiset olivatkin yliedustettuja, lapset veivät kaiken huomion. Yksi, reilu puolivuotias hellyytti iloisella kikatuksellaan ja peruutusyrityksillään, toinen, reilun vuoden vanha, käsittämättömällä höpötyksellään ja flirttailevalla hymyllään ja kolmas, kolmevee, epätoivoisilla yrityksellään suojella pikkuautokokoelmaansa pikapesulta ja kuumavahalta (lue: kahden muun innolta tunkea kaikki kiinnostava suuhun).

Oli kivaa!