Muru heräsi eilen yötyövuoron jälkeisiltä nokkaunilta, tallusteli makkarista silmät sikkaralla ja kaipaili ruokaa. Täällä on tapana perjantaisin viettää viikonloppua menemällä brunssille, ja semmoista murunkin teki mieli.

Ja tarjontaa sitten löytyy. Melkein jokainen kynnelle kykenevä ruokapaikka tarjoaa runsaan brunssin perjantaisin. Melkein tyyliin silmät kiinni ja sormella umpimähkään listasta sohaisten valittiin tarjonnasta yksi ravintola ja pyydettiin ystäväpariskunta mukaan. Ei vaiskaan, valittiin vartavasten Crown Plazan kalaravintola, jossa ei kumpikaan oltu aikaisemmin käyty.

Ystävämme ottivat maidinsä mukaan, joka raasu meni sitten ihan lukkoon kun ravintola olikin suht hieno. Eikä siellä sitäpaitsi ollut enää koko brunssia, olivat lopettaneet sen tarjoilemisen joskus viime vuonna ja tarjolla oli vain normaali a la carte -lista. Ei se mitään, ruuat listalla kuulostivat herkulliselta, ja sitäpaitsi ravintolassa oli kalatori, josta sai käydä valikoimassa kalat ja muut mereneläimet, jotka sitten kokattiin toivomallasi tavalla. Siellä oli jos jonkinväristä ja muotoista vedenelävää, papukaijakalasta lähtien.

Emme kuitenkaan tällä kertaa syöksyneet kalatorin kimppuun, vaan tilasimme alkupalaksi arabialaistyylisen meze-lajitelman (erilaisia salaatteja ja tahnoja leivän kera) ja herkkupaloiksi tilasimme ostereita. En ole koskaan syönyt ostereita, ja nyt rohkaisin mieleni ja kulautin kurkkuuni muutaman. Ensin kokeilin turvallisia, kypsennettyjä ostereita tomaattiliemessä ja pinaatti-parmesaanijuustokuorrutteessa. Ihan hyviä makupaloja. Viimeiseksi hulautin sitruunamehulla maustetun elävän osterin. Jos ulkonäköä ei alkanut miettimään liikaa, osterit olivat hyvä kokemus, varsinkin se elävä semmoinen maistui ihanan raikkaalta.

Ystävämme harrastavat sukellusta, ja kertoivat, että täällä meri on täynnä näitä arvokkaita herkkusuiden aarteita. Suunnittelivat tässä jonain päivänä lähtevänsä kalastamaan helmiä, ja toiseen pussiin aikoivat kerätä ostereita myös syötäväksi. Ystäväni katsahti minua kirkkain silmin ja huokaisi "ajattele millaista elämää!". Meidätkin kutsuttiin kalakekkereihin. Siis syömään.

Ihania kulinaristisia nautintoja täällä voi siis kokea, tuoreessa muistissa on vielä thaimaalaisherkut, joita täällä on moneen otteeseen jo nautittu.

Toinen suosittu juttu brunssien lisäksi on ruuan tilaaminen kotiin. Ilmaisen kotiinkuljetuspalvelun tarjoaa myös lähes jokainen ravintola, ja meillekin eri ravintoloiden ruokalistoja on kerääntynyt kotiin jo aikamoinen nippu, vaikka emme niin kovin usein palvelua hyväksemme käytäkään. Tässä yksi päivä selailin yhtä uusimmista listoista, ja sieltä silmiini osui suomalaiseen makuun vähän harvinaisempi herkku. En tiedä tuleeko näitä koskaan testattua...