Boikotti Tanskaa vastaan on noussut Bahrainissakin kuohuvaksi. Eilen ympäri saarta pidettiin mielenosoituksia, mekin ajoimme yhden sellaisen ohi. Siellä täällä on banderolleja, joissa nostatetaan kiihkomieltä.

Kuohunta saa välillä huvittaviakin piirteitä. Täällä kiertää sellainen huhu, että tanskalaiset ovat polttaneet koraanin torillaan. Ilmeisesti peräti Bahrainin parlamentin jäsen on myös osallistunut tällaisen huhun levittämiseen eilisessä puheessaan ja tänään se kerrottiin lehdessä. Emme ystäviemme kanssa tienneet eilen itkeäkö vai nauraa, sen verran koominen oli ajatus rauhallisista tanskalaisista polttamassa kiihkeinä kirjoja. Muslimit kyllä tykkäävät polttamisesta, eilen jossain mielenosoituksessa poltettiin Tanskan lippu. Eilen Britannian lähetystö oli varoittanut, että valkoihoisten ei kannata mennä illalla keskustaan.

Kiihkomielisillä on nyt siis jotain mitä vastustaa, ja kuohunta voi nyt sitten johtaa suuntaan tai toiseen. Nyt täällä on vain osoitettu mieltä ja poltettu lippu, mutta onhan aina mahdollista, että osa porukasta ryhtyy väkivaltaiseksi. Siksi meidän kannattaa olla hieman varovaisia täällä liikkuessamme.

Toisaalta uskon, että suurin osa bahrainilaisista on harmissaan moisesta kiihkoilusta. Varmaan moni on pahoittanut mielensä pilapiirroksista, eikä ajattele tanskalaisista kovinkaan positiivisesti tällä hetkellä, mutta käyttävät siitä huolimatta järkeään ja ymmärtävät, että moisesta kiihkoilusta ei seuraa mitään hyvää. Mahmood päivittelee blogissaan, että lipun polttaminen on samaa kuin sodanjulistus, ja sitä paitsi Muhammed on niin suuri, että pari pilapiirrosta ei mitenkään pysty häntä häpäisemaan. Loppujen lopuksi boikotit ja muut kiihkoilut vahingoittavat eniten bahrainilaisia itseään ja sitäpaitsi lehti pyysi jo anteeksi.

Minun veikkaukseni on, että kuohunta saattaa jatkua vielä jonkin aikaa, ja ehkä se saa inhottaviakin piirteitä ja tästä vielä jonkin verran paisuu. Mutta sitten rahoistaan huolissaan olevat ja järkevästi ajattelevat tahot alkavat painostaa päättäjiä ja uskonnollisia johtajia ja tilanne rauhoitetaan. Bahrain on pieni maa, eikä sillä ole varaa suututtaa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Sitä paitsi muutaman viikon päästä täällä on formulakisat, ja niitä Bahrainilla ei ole varaa menettää. Joten kaiken kaikkiaan olen luottavainen, enkä usko että tämä vaikuttaa omaan arkielämääni mitenkään.

Sen verran mietteliääksi nämä jutut ovat kumminkin saaneet, että olen onnellinen että minut on kasvatettu kääntämään toinen poski ja kohtelemaan muita samoin kuin toivoisin itseäni kohdeltavan. Miten toisin tilanne täälläkin olisi, jos ohjenuorana olisivat samanlaiset arvot. Jos kokonaisia kansakuntia opetetaan ajattelemaan, että muslimit ovat parempia ihmisiä kuin muut ja että vääryydet korvataan silmä silmästä ja hammas hampaasta, niin mitä muuta voimme odottaa kuin tätä?