Ihanaa, että on naapureita! Tai siis olihan meillä naapureita ennenkin, en vain tuntenut heitä. Nyt tunnen koko liudan, jee!

Naapureista on nimittäin paljon apua. Yhdeltä lainattiin ruokapöytä ja telkkari, ja toiselta lainataan silloin tällöin pyykinpesukonetta. Askartelemani ruokapöytäkin on vielä käytössä, siitä tuli niin hieno, etten aivan heti raski sitä purkaa. Mutta on kiva välillä ruokailla "aikuisten oikeesti" kunnon tuolilla istuen.

Minulla on ihan hirveä ikävä ulkoilemista. Kello on nyt vähän yli seitsemän illalla, ja kun äsken kurkkasin mittariin, se näytti +32. Päivällä se lähentelee viittäkymmentä. Sen verran olen nenääni ulos pistänyt, että olen kävellyt naapuriin kolmen talon päähän, ja ulko-ovelta autolle ja autosta kauppaan. Tässä yksi ilta kyllä käveltiin murun kanssa lähiruokapaikkaan hakemaan syötävää, vesipullon kanssa se onnistuu.

Kaiken huipuksi toissapäivänä meiltä meni ilmastointi rikki. Onni onnettomuudessa oli, että talon ilmastointi toimii kahden laitteen voimin, ja makkareita viilentävä laite säilyi ehjänä. Saimme siis nukuttua seuraavan yön kunnolla. Ilman ilmastointia se olisi ollut hikistä puuhaa. Koko eilisen iltapäivän neljä miestä hääräsi ilmastointilaitteen kimpussa, vaihtoivat sen onneksi kokonaan uuteen. Ihana viileys tuulahti viimein loppupäivästä katonrajasta!

Tänään tulivat Showtimen miehet asentamaan meille satelliittitelkkaria. Nyyh, jouduimme muuttaessa sanomaan hyvästit Radio Finlandille, uudessa kodissa se ei nimittäin kuulu! Pitää askarrella tietokone kiinni stereoihin, niin voi kuunnella edes radio Helsinkiä. Ei Suomen radiota muuten tullut kuunneltua, mutta aamupala sujui rattoisasti, kun sai kuunnella YleX:n aamua.Sitä  tulee ikävä.

Meidän oma netti ei vielä toimi (naapurin nettiä käytän, hih), , eikä tietokonettakaan ole vielä purettu laatikoista, mutta kunhan pääsen oman koneen kanssa nettiin, laitan kuvia uudesta kodista asutettuna.

Siihen asti, näkemiin!