Muru viettää viimeistä lomapäiväänsä ja huokailee jo huomisen töihin paluun vuoksi. Ollaan käytetty nämä viimeiset lomapäivät ystävien kanssa seurusteluun ja rästihommien hoitamiseen. Paperikaaosta hoidetaan alta pois parhaillaan, terassi siivottiin eilen ( viime viikon sateiden takia se oli aika karmeassa kunnossa), postilaatikko käytiin tyhjentämässä jo ekana päivänä ja pankkiasiatkin hoidettiin heti.

Pyykkääminen on vielä kesken, sitä meinaan riittää. Nyt kun aurinko ei paahda enää niin kuumasti, pyykinpesussa menee enemmän aikaa. Kesällä sai pyykit kuivaksi melkein tunnissa, nyt konetta ei voi pyörittää niin tiuhaan kun aiemmin, kun ei saa edellisiä pyykkejä alta pois tarpeeksi nopeasti. Kiitän kuitenkin joka kerta pyykätessäni viisasta ostostamme: Seitsemän kilon rumpu on kullan arvoinen!

Chandra, joka tulee yleensä meille pari kertaa viikossa siivoamaan (kullanarvoista sekin!), on parhaillaan Sri Lankassa lomalla siunaamassa uutta taloaan siellä. Sen verran laiskaksi on tässä jo ehtinyt oppia, että sen kahden kuukauden ajaksi jonka Chandra on poissa pyydettiin ystävien kotiapulaista hoitamaan siivous.

Siivous se on muuten oma taiteenlajinsa. Jokaisella on omat tapansa hoitaa se, enkä aina ole ollut ihan samaa mieltä meillä siivonneiden kanssa siitä miten asia pitäisi hoitaa. Mutta en ole hirveästi alkanut vänkäämään asiasta, pääasia että välineet ovat puhtaat ja tulee siistiä jälkeä! Sen verran nöyrä ja kiitollinen osaan olla siitä että joku muu tulee puolestani hoitamaan ikävän velvollisuuden...

Eiliset itsenäisyyspäiväpippalot sujuivat mukavasti. Syötiin ja juotiin hyvin ja pidettiin hauskaa. Jatkoille piti mennä naapuriin, mutta simahdin kotisohvalle kuin kynttilä. Suunnittelin vain hetkeksi sulkevani silmät, mutta... Kun kolmen tunnin päästä heräsin, ihmettelin miksi olin raahannut sohvatyynyn sänkyyn. Kunnes tajusin, että olen sohvalla. Muru onneksi edusti meidän perhettä ansiokkaasti.

Nyt pitäisi pikku hiljaa kyetä keräämään joulufiilistä. Ystävällä on kuulemma minulle suomalaista joulumusiikkia, ja jos tässä joku päivä vaikka vääntäisi pipareita (tällä kertaa käyttäen oikeaa siirappia oikeanlaisen lopputuloksen turvaamiseksi) tai lusikkaleipiä, niin eiköhän se siitä. Joulukalenterit on jo ostettu.