Eilinen päivä sujui lämmitysprojektin kimpussa. Talo on niiiiiin kalsea, että raahasin kolme öljylämmitintä olo- ja ruokailuhuoneeseen ja annoin niitten pauhata täysillä koko päivän. Illan mittaan lämpöä oli jo havaittavissa ja minä uhkuin tyytyväisyyttä. Lämmöllä on vaan valitettavasti taipumus karata, ja saan aloittaa tänä aamuna taas melkein nollasta. Itku tätä harvaa taloa.

Muru palasi myöhään illalla töistä kotiin, ja ilmoitti jo melkein ovenraosta flunssan palanneen. Kuumettakin oli reissun aikana ollut. Sitkeä tauti. Meidän piti mennä tänä aamuna joululahjaksi meille molemmille ostamaani intialaiseen öljyhierontaan ja höyrykylpyyn, mutta se piti nyt siirtää myöhemmäksi. Itse asiassa meidän piti mennä sinne jo vuoden lopussa, mutta perhanat peruivat alkuperäisen ajan eidin vuoksi. Nyt sitten jouduttiin tähän kierteeseen, että aikoja pitää perua. Varasin ajan vasta siksi kun palaan Suomesta, eli kuukauden päähän. Murun ensi kuun työvuorolistaahan emme tiedä, joten meni arpomiseksi. Todennäköisesti  joudun siirtämään senkin ajan. Pöh. Olisin tietysti voinut mennä tänään yksin ja muru sitten kun flunssa hellittää, mutta kun se idea oli mennä yhdessä...

Tänään Bahrainissa avautuu ostosmessut, josta viime vuonna kahmin kaikenlaista kivaa pientä ja halpaa. (Kuten esimerkiksi kiinalaisen päiväpeiton, josta tajusin vasta kotona että se näyttää ihan mummojen aamutakilta. Oli onneksi ainut virheostos, ja kuten sanoin todella halpa.) Ehdin onneksi pikaisesti tänäkin vuonna katsastaa sen annin. Messut on auki muistaakseni melkein kuun loppuun saakka, ja tietysti parhaat diilit tekisi silloin ihan vikoina päivinä, kun kaikki myydään pilkkahintaan.

Huomenna sitten pikainen pakkaaminen ja alkuyöstä koneeseen kohti Suomea. Nähdään siis pian, taas kerran!