Tällä kertaa Tampereen seudulla. Täällä on jo ihan kivasti lunta, ja mukava pikku pakkanen, joka tosin ajoi minut eilen aika nopeasti takaisin sisätiloihin. Pitäisi varmaan hankkia talvikerrasto...

Visiteeraan perheen luona joka muutti äskettäin Bahrainista takaisin Suomeen. Hauska nähdä heidän Suomen-kotinsa, jotenkin se kertoo enemmän ihmisistä ja heidän historiastaan kun näkee heidän itse sisustamansa kodin, vanhoja valokuvia ja vuosien varrella kertyneitä esineitä. Voi mitä babyfacejä hääkuvassa! Toista en vanhoista kuvista edes olisi tunnistanut. Hassua!

Reissua jäljellä vielä vajaa kaksi viikkoa, ja alkaa olla aika ikävä kotiin. Vaikka päällimmäisenä tunteena on ehkä se sama joka yleensä vaivaa kun käy Suomessa. Tulee semmoinen haikea olo kun näkee ystäviä vain pikaisesti ja tietää että menee taas pitkä aika ennen kuin seuraavan kerran näkee. Eikä kaikkia edes ehdi näkemään. Silloin sitä aina huokaisee että miksei elämä voi olla yksinkertaisempaa eikä tarvitsisi aina lähteä. Toisaalta en olisi vielä valmis muuttamaan takaisin Suomeenkaan, on nähnyt ihan liian ison vaivan kodin perustamisessa ulkomaille, enkä jaksaisi aloittaa taas alusta.

Kivaa on se, että sää todennäköisesti on ehtinyt hieman lämmetä Bahrainissa. Kun palaan sinne takaisin, ei tarvitse enää palella. Jos uima-altaaseenkin taas pian pääsisi?