Edelliseen kirjoitukseen jo kommentoin, miten itku meinasi päästä kun käytiin eläinkaupassa kyselemässä ohjeita kilpikonnan hoitoon. Itse asiassa käännyttiin kannoillamme kun nähtiin tämä näky, sillä paikka, jossa eläimiä kohdellaan näin huonosti, tuskin osaa antaa mitään hyviä neuvojakaan.

Oli pakko palata katsomaan iltapäivän kauppareissulla uudestaan Shakiran edellistä kotia. Täältä se on nimittäin ostettu. Kännykkäkameralla nappasin äkkiä kuvan, siitä tuli luvattoman huono, pahoittelen. Jonkin käsityksen kuitenkin varmaan saa siitä tungoksesta, missä kilpikonnavauvaparat äheltävät. Korkein keko oli näköjään aamuisesta romahtanut, mutta aikamoisia pinoja kilpparit olivat edelleen kumppaniensa kanssa saaneet aikaan. Osa yritti pinon päällimäiseksi, mutta huonolla menestyksellä. Ne joutuivat jatkamaan uimista matalassa vedessä.

Päädyttiin kysymyksinemme toiseen eläinkauppaan, joka oli tyhjä eläimistä. Kolme marsua siellä oli ja reppanan näköinen kissanpoika. Kilpikonna-allas ammotti tyhjyyttään, mutta myyjä kertoi odottavansa tuhannen (!) kilpikonnan erää piakkoin.

Taitaa olla paras vain pysyä poissa eläinkaupoista, tulee liian paha mieli.

P.S. Shakira oli ehtinyt vaihtaa nimeään sitten viime näkemän. Nyt häntä kutsutaan reippaasti Frankliniksi. Franklin näyttää nyt tyytyväiseltä, kun koti on vähän paremmassa kunnossa. Altaaseen hankittiin vähän rekvisiittaa näkösuojaksi, ja nyt Franklin voi mennä piiloon jos huvittaa. Usein huvittaa. Kiviä ja puunpalaa on myös hauska puskea ja puun ympäri voi uida.